Huoli-ilmoituksen avulla Maija tai Matti Meikäläinen voi ilmoittaa iäkkään henkilön avun tarpeesta

Erityisesti nyt, kun elämme koronaepidemiasta johtuvissa poikkeusoloissa, kenelle tahansa meistä voi tulla vastaan tilanne, joka herättää huolen jostakusta ikäihmisestä ja hänen pärjäämisestään. Apua tarvittaisiin, mutta emme oikein tiedä millaista apua ja mistä sitä saisi. Viimeistään nyt pitäisi kaikilla olla tieto, miten tehdään vanhuspalvelulain mukainen ilmoitus iäkkään henkilön palvelutarpeen selvittämiseksi. Ilmoitus tunnetaan myös nimellä huoli-ilmoitus. Sosiaalihuoltolaista löytyy vastaava ilmoitus, jota voidaan soveltaa kaiken ikäisiin henkilöihin. Ilmoittajan ei tarvitse tietää, kumman lain perusteella ilmoitus tehdään. Ilmoituksen vastaanottaja ohjaa sen kunnassa oikeaan paikkaan.

Kuntien ohjeistus huoli-ilmoituksen tekemiseen vaihtelee. Varsinais-Suomesta löytyy tällä hetkellä kuuden kunnan internet-sivuilta ohjeistus vanhuspalvelulain mukaisen huoli-ilmoituksen tekemisestä. Sosiaalihuoltolain mukainen ilmoituslomake ohjeineen löytyy jo useamman kunnan sivuilta. Entä, miten lopuissa kunnissa sitten toimitaan? Muutama kunta ei anna nettisivuillaan tietoa kummastakaan ilmoituksesta. Tämä on puute, mikä pitäisi korjata.

Mikä on huoli-ilmoitus ja milloin sitä tarvitaan?

Huoli-ilmoituksesta eli virallisemmin ilmoituksesta iäkkään henkilön palvelutarpeen selvittämiseksi säädetään vanhuspalvelulain 25 §:ssä. Vanhuspalvelulain mukaan”iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta”. Nämä syyt saattavat johtaa siihen, että henkilö ei kykene vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Vastaava tilanne voi syntyä henkilön iästä riippumatta, jolloin ilmoitus voidaan tehdä sosiaalihuoltolain 35 §:n perusteella. Iäkkään henkilön kohdalla on otettava huomioon, mitä vanhuspalvelulaissa on asiasta säädetty.

Kuka voi tehdä huoli-ilmoituksen?

Kummassakin laissa säädetään siitä, että ilmoituksen palvelutarpeesta voi tehdä joko viranomainen tai yksityishenkilö. Viranomaisilla on velvollisuus ja yksityishenkilöllä oikeus tehdä ko. ilmoitus. Yksityishenkilönä ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa huolestunut lähimmäinen, esimerkiksi omainen, naapuri, pankkivirkailija, kaupan kassa, apteekin työntekijä tai taksikuski. Perusteet ilmoitukselle selvitetään aina.

Säännösten ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa, että avun tarpeessa oleva henkilö saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun hän ei itse osaa tai ymmärrä pyytää apua. Ihanteellista on, että ilmoitus tehdään yhdessä huolen kohteen kanssa tai ainakin niin, että hän on ilmoituksesta tietoinen. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö näyttää olevan kykenemätön huolehtimaan itsestään, omasta terveydestään tai turvallisuudestaan voidaan ilmoitus tehdä ilman suostumusta.

Mitkä ovat asioita, jotka voivat herättää huolen?

Ensimmäiseksi on hyvä selvittää, onko kyseessä kiireellisen avun tarve, jolloin nopein tapa saada apua huolen kohteena olevalle henkilölle on soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Silloin hätäkeskuspäivystäjä voi heti arvioida, tarvitaanko tilanteessa välittömästi terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai kenties molempien resursseja. Kiireellisen avun tarpeessa voi olla esimerkiksi vanhus, jonka toimintakyky heikkenee äkillisesti tai henkilö, joka on kokenut vakavaa fyysistä kaltoinkohtelua. Lisäksi erilaiset vaara- ja uhkatilanteet tai onnettomuudet, kuten esimerkiksi tulipalo, voivat vaatia nopeaa apua. Tarvittaessa hätäkeskuspäivystäjä ottaa yhteyden myös sosiaalipäivystäjään, jolloin ilmoittajan ei tarvitse tehdä muita yhteydenottoja. Huoli-ilmoitus voidaan tehdä silloin, jos tilanne ei vaadi välitöntä tai kiireellistä puuttumista. Tarve huoli-ilmoitukselle voi syntyä joko yksittäisen tapahtuman johdosta tai kyseessä voi olla pidempään jatkunut tilanne tai tapahtumaketju. Niin sanottuja ”läheltä piti” -tilanteita voi olla useita, ennen kuin ulkopuoliset kiinnittävät asiaan huomiota.

Huolen syntymiseen voi olla erilaisia syitä, esimerkiksi iäkkään terveydentilaan tai itsestään huolehtimiseen liittyviä seikkoja, kuten ravitsemuksen, lääkehoidon tai hygienian laiminlyönti, taloudellinen tai fyysinen kaltoinkohtelu, muistiongelmista johtuva eksyminen tai jokin muu itsestä huolehtimisen vaikeus. Henkilö saattaa esimerkiksi käydä kaupassa monta kertaa päivässä saman asian takia – osaamatta kuitenkaan tehdä tarpeellisia hankintoja, lähteä asunnostaan epätavallisiin aikoihin tai epätarkoituksenmukaisesti pukeutuneena. Myös päihteiden käytön aiheuttamat haitat tai puutteelliset asumisolot voivat olla syitä huolestumiseen. Huoli-ilmoitus voidaan tehdä myös silloin, kun iäkäs henkilö on jo esimerkiksi kotipalvelun tai asumispalvelun asiakkaana, jos hänen saamansa palvelut tuntuvat riittämättömiltä.

Miten huoli-ilmoitus tehdään?

Huoli-ilmoituksen tekeminen tapahtuu eri kunnissa eri tavoin. Kunnan internet-sivuilla pitäisi olla helposti löydettävissä selkeä ohjeistus tai puhelinnumero, mistä saa lisätietoja asiasta. Kunnasta riippuen, ilmoitus voidaan tehdä kunnan palveluista vastaavalle vanhuspalveluiden tai sosiaalipalveluiden viranomaiselle. Joissakin kunnissa ohjeistuksena voi olla, että se tehdään kotihoitoon, palveluohjaukseen tai usean kunnan keskitettyyn neuvontayksikköön, mistä se ohjataan oikealle taholle. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, jolloin vastaanottava työntekijä kirjaa sen. Tai ilmoituksen voi tehdä myös kirjallisesti joko vapaamuotoisesti tai valmiille lomakkeelle.

Kaikkein helpoin tapa on täyttää huoli-ilmoitus internetissä, mikä onnistuu joidenkin kuntien internet-sivuilla. Samalla siitä jää kirjallinen dokumentti vastaanottajalle. Jos vanhuspalvelulain mukaista huoli-ilmoitusta ei kunnan nettisivuilta löydy, voi henkilöstä tehdä myös sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen palvelutarpeen arvioimiseksi, joka löytyy huomattavasti useamman kunnan internet-sivuilta. Kumpikin ilmoitus ohjataan kunnassa oikealle viranomaiselle.

Yksityishenkilö voi halutessaan pysyä ilmoituksen kohteelle nimettömänä, mutta ilmoitusta tehdessään hänen tulee kertoa yhteystietonsa ja suhteensa huolen kohteeseen. Tämä tieto on luottamuksellinen, mutta tarpeellinen, koska viranhaltijoille voi tulla tarve kysyä tarkempia tietoja esimerkiksi tilanteesta, mistä huoli on syntynyt.

Mitä huoli-ilmoituksesta seuraa?

Palvelutarpeen selvittämisen tavoitteena on, että ilmoituksen kohde saa tarvitsemansa avun. Kun iäkkään henkilön palvelutarpeita selvitetään, sen yhteydessä arvioidaan monipuolisesti henkilön fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä ympäristön esteettömyys, asumisen turvallisuuteen ja lähipalvelujen saatavuuteen liittyvät tekijät. Lisäksi selvitetään, miltä osin henkilö pystyy suoriutumaan itsenäisesti omassa asuin- ja toimintaympäristössään ja missä asioissa hän tarvitsee tukea ja apua.

Joissakin tapauksissa iäkäs henkilö voi kieltäytyä palvelutarpeen selvittämisestä. Sen välttämiseksi olisi hyvä, että ilmoitus on tehty joko yhdessä huolen kohteena olevan henkilön tai hänen edustajansa kanssa, tai ainakin niin, että he ovat tietoisia ilmoituksesta. Toisinaan palvelutarpeen selvittämisestä huolimatta voi käydä niin, että ikäihminen kieltäytyy hänelle myönnetyistä palveluista. Itsemääräämisoikeuden perusteella se on mahdollista, jos todetaan, että hän on täysin kykenevä tekemään tällaisia päätöksiä omasta puolestaan.

Viranomaiset eivät vaitiolovelvollisuuden nojalla saa kertoa ilmoittajalle, mitä huoli-ilmoituksen tekemisen jälkeen tapahtuu. Jos ilmoituksen kohteena ei ole tuttu ikäihminen, ei ilmoituksen tekijä välttämättä koskaan saa siitä tietoa. Se ei kuitenkaan saa olla esteenä huoli-ilmoitusten tekemiselle, jos huoli ikäihmisestä syntyy. Neuvoja huoli-ilmoituksen tekemisestä voi kysyä myös VSSK Muistiluotsin muistineuvojalta tai Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen chat-palvelusta.

Teksti:

Outi Korpelainen