Julkaisupäivä: 08.04.2021
Kuntoutuksella hyvää elämää
Muistineuvojan työssäni kohtaan useasti muistisairauteen sairastuneita ja heidän läheisiään, joilla on tarve saada tietoa erilaisista heidän arkeaan tukevista palveluista ja etuuksista. Näissä kohtaamisissa käy usein ilmi, että heille soveltuvista kuntoutuksen mahdollisuuksista ei ole tietoa. Erilaisilla kuntoutusmuodoilla ja -menetelmillä pystytään mahdollistamaan muistisairaan ja hänen läheisensä sujuva arki. Kuntoutuksella voi olla myös merkittävä vaikutus toimintakyvyn ylläpitämiseen ja jopa sen paranemiseen.
Mitä kuntoutus on?
Kuntoutus tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka tukevat liikunta- ja toimintakykyä sekä omatoimisuutta arjessa. Fyysinen, henkinen ja sosiaalinen toimeliaisuus ehkäisee muistin heikentymistä ja ylläpitää toimintakykyä. Myös muistisairauksissa kaikenlainen toimeliaisuus ylläpitää toimintakykyä. Keskeinen toimija on ihminen itse. Kuntoutuksen tulee pohjautua sairastuneen omiin arvoihin ja tottumuksiin, koska onnistumiselle tärkeintä on hänen oma halunsa ja kykynsä toimia. Kun sairaus vähentää oma-aloitteisuutta, läheisten ja muiden ihmisten tuki on myös kuntoutuksessa tärkeää. Kuntoutus voidaan määritellä muistisairauteen sairastuneen ja hänen läheisensä sekä ympäristön muutosprosessina, jossa näillä kaikilla edellä mainituilla on keskeinen rooli tavoitteiden määrittelyssä.
Kuntoutussuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma on osa muistisairaan hoito-ja palvelusuunnitelmaa, jonka laatii hoitava taho, yhdessä muistisairauteen sairastuneen ja hänen omaisensa kanssa. Kuntoutussuunnitelma voidaan tehdä erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhoidossa. Kuntoutustarpeen arviointi on hyvä tehdä heti diagnoosin saannin jälkeen ja se voidaan tehdä tarvittaessa myös kotikäyntinä, jolloin saadaan kokonaisvaltaisempi kuva muistisairauteen sairastuneen ja läheisen arjesta kotiympäristössä. Kuntoutussuunnitelma on aina yksilöllinen ja sitä muokataan sairauden edetessä.
Kuntoutuksen eri muodot
Ensitieto ja diagnoosista alkava jatkuva, asiantunteva neuvonta ja ohjaus ovat kuntoutuksen ydinasioita. Eri kuntoutuksen osa-alueita ovat esimerkiksi Kelan järjestämät harkinnanvaraiset kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit ja erilaiset terapiat, muistiyhdistysten ja Muistiluotsien järjestämät erilaiset vertaistuelliset omaisten ja muistisairauteen sairastuneiden ryhmätoiminnot sekä Maaseudun terveys- ja lomahuollon järjestämät loma-ja virkistyskurssit. Lääkinnällinen kuntoutus on osa muistisairauden hoitoa ja sitä järjestävät monet eri tahot; terveyskeskukset, sairaalat, Kela, vakuutuslaitokset ja yksityiset palveluntuottajat.Oikea-aikaisella ja -muotoisella kuntoutuksella saadaan aikaan paras mahdollinen kokonaisvaltainen hyöty ja mahdollistetaan se, että muistisairauteen sairastuneella ja läheisellä saavat käyttöönsä erilaisia ”työkaluja”, joiden avulla he voivat elää heille merkityksellistä ja omannäköistä, rikasta elämää. Muistiluotsin muistineuvojilta saat tarvittaessa lisätietoa eri kuntoutusmahdollisuuksista ja siitä, miten niihin voi hakeutua. www.vsskmuistiluotsi.fi.
Teksti:
Olen Minna Reunanen ja työskentelen muistineuvojana Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsissa, vastuualueena Satakunta. Kuntoutusasiat ovat omassa työssäni osa neuvontatyötä ja pidän erityisen tärkeänä, että muistiperheillä on mahdollisuus päästä kuntoutukseen. Lisää tietoa kuntoutusasioista löytyy mm. www.kela.fi, www.mtlh.fi, www.omaishoitajat.fi.