Kulttuuri
Taiteesta ja kulttuurista nauttiminen on hyväksi todettu tapa treenata aivoja ja virkistää muistia
Oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, oikeus kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti ovat kulttuurisia perusoikeuksia. Nämä oikeudet säilyvät etenevästä muistisairaudesta huolimatta.
Taide keskusteluttaa ja puhuttaa jo käsitteenä. Taiteiden ensisijaisena tehtävänä on olla taidetta, tulla kohdatuksi ja arvioiduksi taiteena, mutta myös ehdottaa uusia tapoja ajatella taiteesta ja tehdä taidetta. Usein sairastunut tarvitsee erityistä tukea löytääkseen taiteen ja kulttuurin pariin. Tärkeintä on jokaisen oma ajatus ja kokemus siitä, millaisesta taiteesta pitää, mikä on itselle merkityksellistä ja millaisessa ympäristössä.
Kulttuuriharrastukset, kuten kuorolaulu, museovierailu, taiteen tuottaminen, nikkarointi, puutarhanhoito tai kulttuuritilaisuuksissa vieraileminen haastavat muistia ja vahvistavat ihmisten keskinäisiä siteitä. Sosiaalisen läsnäolon tunne on merkittävä tekijä kokemuksessa. Taide-elämys koetaankin usein yhdessä läheisen kanssa tai ryhmän jäsenenä.
Taiteisiin osallistumisen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on olemassa yhä enemmän tutkimustietoa. Miellyttävät taidekokemukset, kuten musiikki, aiheuttavat positiivisia tunteita, jotka nostavat vireyttä ja johtavat hetkellisesti parempaan kognitiiviseen suoritukseen. Laulaminen voi parantaa niin lyhytkestoista muistia kuin työmuistia ja lisätä hyvinvoinnin tunnetta. Musiikin kuuntelu voi parantaa koettua elämänlaatua. Kuvataiteen katselemisen on todettu synnyttävän kokemuksia ja elämyksiä, herättävän erilaisia tunteita sekä synnyttävän erilaisia mielikuvia: siirtymistä kuvitteellisiin paikkoihin, tilanteisiin ja aikaan. On tapahtunut niin paluuta menneisyyteen kuin herännyt tulevaisuuteen kohdistuvia odotuksia. Taideteokset ovat myös aktivoineet katsojan toimintaan.
Aktiivisen elämäntavan mahdollistaminen on osa muistisairautta sairastavan henkilön hyvää hoitoa ja myös merkityksellistä läheisille. Sairastunut henkilö voi osallistua esimerkiksi ohjattuun taidetoimintaan muiden sairastuneiden kanssa tai yhdessä läheisen kanssa kulttuuritilaisuuteen. Osallistuminen tarjoaa vaihtelua arkeen ja voi vahvistaa ja monipuolistaa yhdessäoloa koetussa hetkessä sekä vaikuttaa positiivisesti pidemmälläkin aikavälillä.
Taidetoiminnan ulottuminen elämänkaaren kaikkiin vaiheisiin on merkityksellistä. Muistisairautta sairastavan henkilön hoitopolulla taiteella ja kulttuurilla tulisi olla paikka varhaisvaiheesta myöhäisvaiheeseen. Sairauden edetessä kulttuuririentoihin lähteminen vaikeutuu. Onkin tärkeää selvittää sairastuneelta jo hyvissä ajoin, millaisesta kulttuurista hän on kiinnostunut. Näin osallisuutta voidaan mahdollistaa erilaisin, yksinkertaistuvin muodoin silloinkin, kun sairastunut ei sitä enää sanallisesti osaa toivoa. Nauttimisen kokemuksen hän pystyy kyllä osoittamaan ilman sanojakin.
Mikä on taidetta ja kulttuuria juuri sinulle? Jaatko ajatuksesi läheisesi kanssa vai kaipaisitko kenties uutta ihmistä, johon tutustua ja jonka kanssa nauttia taiteesta ja kulttuurista?