Muisti ja aivoterveys
Kaikki ihmiset unohtelevat asioita ja muistihäiriö on melko yleinen oire, sillä monet tekijät voivat häiritä muistin toimintaa ja uuden oppimista. Muistin heikkenemisen kokemukseen liittyvät usein keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden vaikeudet ja työmuistin ylikuormittuminen.
Muisti voi heikentyä monesta eri syystä
Lyhytkestoinen työmuisti on avainasemassa uusien asioiden tallentumisessa pitkäkestoiseen säilömuistiin. Työmuistin toiminta häiriintyy helposti, jos tehtäviä on liikaa ja/tai ympärillä keskittymiskykyä haittaavia häiriötekijöitä. Muistin toimintaa kuormittavat esimerkiksi:
- univaje
- kiire ja stressi
- masennus- ja ahdistusoireet
- päihteiden runsas käyttö
- epäsopiva lääkitys
Puutteellinen ravitsemus ja vähäinen liikunta vaikuttavat myös vireystasoomme heikentäen muisti- ja ajattelutoimintojamme. Vaikka aivot kaipaavat haasteita ja virikkeitä, ne ovat myös alttiit ylikuormittumiselle. Tälle ajalle tyypillinen tietotulva ja runsas digilaitteiden käyttö sekä työssä että vapaa-ajalla saattavat kuormittaa aivoja siten, etteivät ne saa tarpeeksi tarvitsemaansa lepoa.
Muisti muuttuu
Muistia tarvitaan kaikessa ihmisen toiminnassa. Arkipäivän toiminnoista selviytymisen lisäksi muisti luo pohjan identiteetillemme. Meillä jokaisella ilmenee muistin toiminnassa lieviä muutoksia jo 40 ikävuoden jälkeen. Moni ihminen huolestuu oman nimimuistinsa heikkenemisestä. Tuntuu hämmentävältä, kun tutun vastaantulevan ihmisen tai julkisuuden henkilön nimi ei muistu mieleen. Nimi putkahtaa usein mieleen viiveellä, kun aktiivinen muisteluyritys on jo ohi. Kyse on mieleen palauttamisen hidastumisesta, mikä on tuttua lähes jokaiselle.
Ikääntymiseen liittyviä muistin muutoksia ovat:
- uuden oppimisen hidastuminen, vaatii enemmän kertausta
- muistamisen viive, vaikeus palauttaa mieleen nopeasti
- tarkkaavaisuuden herpaantuminen, vaikeus tehdä useampaa asiaa samanaikaisesti
Ikääntyessä myös työmuistin toimintaa heikentävien tilannetekijöiden, kuten kiireen, melun, väsymyksen, stressin ja kivun vaikutus korostuvat. Uusien asioiden oppimiskyky ja aikaisemmin omaksutut tiedot ja taidot kuitenkin säilyvät eikä normaaliin ikääntymiseen kuulu arkiselviytymistä haittaavat muistiongelmat. Toisaalta ikääntyessä mm. strateginen ajattelu, harkintakyky, kyky pohdiskella, halu oppia ja työhön sitoutuminen voivat olla vahvempia kuin nuorilla, mikä osaltaan auttaa ikääntyvän muistin toimintaa.
Huolehdi muististasi
Toimintakyvyn säilyminen mahdollisimman hyvänä läpi elämän on tärkeää sekä ihmisen itsensä että yhteiskunnan kannalta. Aivojen terveydestä huolehtiminen mahdollistaa osaltaan laadukkaan ikääntymisen, vähentäen samalla muistisairauksien riskitekijöitä.
Joihinkin muistisairauden riskitekijöihin ihminen voi vaikuttaa omilla elämäntapavalinnoillaan. Aivoterveyden hoitamisen viisi kulmakiveä ovat:
- Terveellinen ruokavalio, joka sisältää monipuolisesti kasviksia ja hyvänlaatuisia rasvoja
- Säännöllinen liikunta
- Aktiivinen elämäntapa, aivojen käyttäminen
- Sosiaalisten suhteiden ylläpito
- Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden (verenpaine, kolesteroli, verensokeri) hallinta
Lisäksi riittävä uni sekä päihteiden välttäminen auttavat muistisairauksien ehkäisyssä. Aivoterveelliset elämäntavat ovat monelle vanhastaan tuttuja, sillä sydänterveydestä on puhuttu jo vuosikymmeniä ja samat terveelliset valinnat auttavat myös muistisairauden riskin pienentämisessä.
Mukavat harrastukset ja sosiaalinen kanssakäyminen antavat haastetta aivoille ja auttavat ehkäisemään stressiä ja masennusta. Kun aivoja käytetään monipuolisesti, niiden vireys ja kyky oppia uutta säilyvät. Aivojen hyvä käyttö on sekoitus tuttua rutiinia sekä uutta ja erilaista: liikkumista, lukemista, käsillä tekemistä, musiikkia, keskustelua, uusia paikkoja ja asioita, kaikkea mikä tuottaa nautintoa. Eli aivoterveyden hoitaminen on mukavien, sopivasti aivoja kuormittavien asioiden tekemistä.
Lue lisää aivoterveydestä ja ennaltaehkäisystä:
Muistiliitto: Aivoterveys
Käypä hoito suositus: Käypä hoito ennaltaehkäisy
