Asuinturvallisuuden edistäminen
Sisältö
Asuinturvallisuuden edistäminen yhteisissä tiloissa
Muistisairautta sairastavan ihmisen kodissa tai taloyhtiön yhteisissä tiloissa voi tulla tarve tehdä muutoksia, jotka tukevat itsenäistä kotona asumista. Tarpeiden ilmetessä tulee asiasta keskustella esimerkiksi taloyhtiön puheenjohtajan tai isännöitsijän sekä asianosaisten kanssa. Näin varmistutaan siitä, että muutos on mahdollista ja luvallista tehdä. Toiveena on, että taloyhtiöiden edustajat suhtautuisivat näihin muutoksiin mahdollisimman myönteisesti ja etsisivät yhdessä sopivia ratkaisuja asukkaan tai hänen edustajansa kanssa.
Joissain tilanteissa myös yhteisiin tiloihin voidaan tehdä muutoksia. Tällöin kuitenkaan yksittäisen asukkaan toimintakykyä edistävän muutoksen kustannuksen ei tule koitua muiden osakkaiden maksettavaksi. Joissakin tapauksissa muutoksia yhteisiin tiloihin voidaan tehdä, jos kyseinen asukas kustantaa itse muutokset. Edelleen tarvitaan taloyhtiön suostumus ja lupa. Mahdollisia puutteita ja kehittämistoiveita kannattaa tuoda ilmi ja nostaa yleiseen keskusteluun, jotta mahdollisissa tulevissa korjaushankkeissa näitä voidaan ottaa huomioon.
Muistiystävälliset yhteiset tilat ja esteettömyys
Asuinympäristön turvallisuutta ja muistiystävällisyyttä voidaan parantaa monilla toimenpiteillä, joista hyötyvät kaikki asukkaat eivät pelkästään muistisairautta sairastavat. Yleisestä esteettömyydestä ja sen edistämisestä löytyy runsaasti materiaaleja ja tietoa internetistä.
Esteetön asuinympäristö edistää muistisairauteen sairastuneiden asumisturvallisuutta, kuten kaikkien muidenkin asukkaiden. Vaikka ympäristö olisikin rakennettu esteettömäksi, ei se silti välttämättä ole muistiystävällinen. Tärkeää on myös tilojen käytettävyys eli se, että tilat ovat toimivia, helppokäyttöisiä ja ne vastaavat käyttäjiensä erilaisia tarpeita.
Ulko-ovi ja sen lähiympäristö
Ulko-oven ja yleisesti sen lähiympäristön selkeyteen täytyy kiinnittää huomiota. Kun ulko-ovi erottuu selkeästi taustastaan ja rappukäytävät on merkitty selkeästi, laskee riski eksymiselle kodin läheisyydessä.
Ulko-oven tulee olla tarpeeksi kevyt tai automatisoitu, jotta heikkovoimainen henkilö tai rollaattorin käyttäjä jaksaa sen avata. Mikäli käytössä on automaattinen oven avaustoiminto, on oven aukioloajan oltava riittävä, jotta hitaasti kulkeva tai apuvälineitä käyttävä henkilö ehtii kulkea turvallisesti ovesta.
Erityisesti muistisairaiden ihmisten läheiset toivovat, että sisätiloissa ulko-oven läheisyydessä on paikka istua. Istuinpaikasta on apua, kun odotetaan esimerkiksi kuljetusta saapuvaksi. Palo- ja poistumisturvallisuuden näkökulmasta sisätilassa voi hyödyntää palamattomasta materiaalista valmistettua seinäkiinnitteistä istuinta.
Ovipuhelimet
Ovipuhelimien hankintaa tehdessä kannattaa huomioida, että ikäihmisten teknologinen osaaminen ei ole samalla tasolla kuin nuorilla käyttäjillä. Muistamattoman asukkaan ovipuhelimen tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen. Sen käyttövaikeuksia voi helpottaa selkeillä kuvallisilla ohjeilla, joissa lukee vain olennainen. Lisäksi voi hyödyntää värejä. Vihreällä värillä voi korostaa avauspainiketta ja vaimennuspainikkeen voi peittää taustan värisellä teipillä.
Käytävätilat
Käytävätiloja ja sisäänkäyntiä tulisi muuttaa siten, että niissä on mahdollisimman helppo toimia. Tukikaiteet pitkän käytävän seinustalla auttavat, jos tasapaino on heikko, mutta ne myös ohjaavat esimerkiksi hissille. Niiden suhteen kannattaa huomioida väritys, jotta tuet erottuvat taustastaan selkeästi.
Valaistusautomaatio edistää turvallisuutta käytävä- ja ulkotiloissa. Automaation osalta tulee huomioida, että ajastusviive on tarpeeksi pitkä, jotta hitaastikin kulkeva henkilö ehtii kulkemaan porrasvälin rappusissa ilman, että valo sammuu. Valojen sammuminen ennenaikaisesti on huomattava turvallisuusriski ja voi johtaa vakavaan tapaturmaan.
Esimerkkejä ja linkkejä:
Esteettömyyden periaatteita taloyhtiössä
Esteettömyyden itsearviointi
Muistikodin opas
Rappukäytävässä eksyminen
Tyypillinen muistisairautta sairastavan henkilön turvallisuushaaste tai häiriötilanne taloyhtiössä on se, kun asukas ei löydä omaa asuntoaan. Osalla muistisairautta sairastavista henkilöistä kyky löytää oma asunto heikkenee jo varhaisessa vaiheessa. Erityisesti, jos sairauteen liittyy hahmottamiskyvyn muutoksia, riski suurenee entisestään.
Mikäli sairastuneen oman asunnon löytyminen on vaikeaa, voi tilannetta helpottaa omaan ulko-oveen kiinnitetty tuttu valokuva. Se voi olla myös muistoesine, kuten jokin ovikoriste, joka tuottaa oman kodin tunteen.
Kerrosten tulisi erottua toisistaan selkeästi, jotta esimerkiksi hissin ovien avautuessa on helppo tunnistaa oma kerros. Tätä voi edesauttaa esimerkiksi tehostevärein, koriste-esineiden avulla tai selkeällä numeroinnilla.
Lisäksi kannattaa huomioida, että esimerkiksi kiiltävä lattia saattaa näyttää liukkaalta. Suuri kontrastiero esimerkiksi mustan maton ja vaalean lattian välillä saattaa luoda illuusion kuopasta, jos henkilöllä on hahmottamiseen liittyviä vaikeuksia.
Jos muistamaton asukas on usein eksyksissä tai ulkona erikoiseen vuorokauden aikaan tai vähäpukeisena säätilaan nähden, kannattaa asia ottaa puheeksi ja kysyä mihin asukas on menossa.
Tilanteessa auttaja ei saisi hermostua vaan hänen tulisi pysyä mahdollisimman tyynenä. Muistamaton henkilö aistii toisten tunnetiloja poikkeuksellisen tarkasti ja omaksuu ne osaksi omaa tunnetilaansa helposti. Esimerkiksi hermostunut auttaja voi hermostuttaa muistisairaan ihmisen, jolloin riski sille, että muistamaton lähtee uudelleen käytävään kasvaa.
Rappukäytävässä eksyminen on aina merkittävä huolen aihe. Eksynyttä tulee auttaa oman kodin löytymisessä. Eksymistilanteissa kannattaa harkita huoli-ilmoituksen tekemistä. Toistuvissa eksymistilanteissa kannattaa harkita huoli-ilmoituksen tekemistä.
Esimerkkejä ja linkkejä:
Kohtaaminen ja vuorovaikutus
Muistisairaan ihmisen eksymistilanteet
Turvallista asumista tukevat turvalaitteet
Muistamatonta asukasta ja samalla koko taloyhtiötä hyödyttävät monet erilaiset apuvälineet ja turvalaitteet. Esimerkkejä näistä ovat esimerkiksi vuotovahdit tai liesiturvallisuutta edistävät tuotteet.
Erilaisista apuvälineistä on tärkeä tietää ja vinkata eteenpäin keskusteluissa asukkaiden kanssa, vaikka niiden hankinta ei olekaan taloyhtiön tehtävä. Taloyhtiöt ovat myös toivoneet tietoa mahdollisista apuvälineistä arjen turvana.
Jokainen muistisairautta sairastava ihminen on yksilö eivätkä samat keinot toimi kaikille. Jokin asia, apuväline tai vinkki voi toimia sairauden alkuvaiheessa huonosti, mutta jos sitä kokeillaan uudelleen sairauden edettyä, siitä voikin olla apua.
Voit lukea lisää muistisairauden vaikutuksista asumisen turvallisuuteen ja kotiympäristöön Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen internetsivuilta, josta löytyy myös “Turvallisia vuosia muistiperheille” -opas.
Palovaroittimet
Palovaroitin on keskeinen yksittäinen paloturvallisuutta edistävä tekijä. Palovaroittimen huolto- ja testaus on usein muistiperheissä haasteellista. Moni asukas olettaa edelleen niiden olevan taloyhtiön vastuulla. Osa ajattelee myös, että vanhaa palovaroitinta ei saa omin päin mennä vaihtamaan uuteen. Tiedottaminen aiheesta on edelleen tärkeää. Lisäksi yhtiökokouksessa voisi pohtia toimen siirtämistä kokonaan huollon tehtäväksi.
Palo- ja pelastusturvallisuus on laaja kokonaisuus, joka muodostuu monesta eri osa-alueesta. Taloyhtiöille on myös määritelty lakisääteiset velvollisuudet näistä huolehtimiseksi.
Vesivahinkojen ehkäisy
Muistisairauden myötä myös riski vesivahingolle voi kasvaa. Hana voi unohtua päälle tai lavuaaria käytetään epätyypillisellä tavalla.
Vedenilmaisimia on erilaisia ja eri hintaluokissa. Yksinkertaisimmillaan vedenilmaisin ilmoittaa alleen valuneesta vedestä merkkiäänellä. Laitteita on saatavilla erilaisilla toimintaperiaatteilla, jolloin niistä voidaan käyttää nimityksiä vuotovahti, kosteushälytin ja vedenilmaisin.
Esimerkkejä ja linkkejä:
Turvallisia vuosia muistiperheille
Kerrostalon paloturvallisuus
Vesivuotoilmaisimet
Liesiturvallisuus
Liesiturvallisuuden edistämiseen on olemassa erilaisia ratkaisuja. Taloyhtiössä sitä voi edistää esimerkiksi yhteishankintojen avulla. Hankintoja tehdessä on hyvä huomioida yleisesti ikäihmisten kyky käyttää esimerkiksi hipaisukytkimiä.
Liesivahti on tämän hetkisistä vaihtoehdoista paras, mutta myös kallein. Liesivahti sammuttaa liedestä virran, kun lämpötila nousee korkeaksi. Se muodostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen havaitsee lämpötilan yllättävää nousua ja toinen keskeyttää virransiirron ensimmäisen osan ilmoituksesta tai vaatii käyttäjältä kuittauksen.
Liesihälytin ilmoittaa hälytysäänellä eli piippaamalla havaitessaan lämpötilan nousua. Ongelmana tässä on, että monesti sairastuneen kyky erottaa erilaisia piippauksia on heikentynyt, jolloin hän ei reagoi äänimerkkiin.
Turvaliedellä tarkoitetaan liettä, jossa on erillinen aikakatkaisija, jonka avulla määritellään miten kauan liedessä on virta. Tämä vähentää riskiä sille, että liesi menisi ohikulkiessa päälle. Kuitenkin turvalieden voi unohtaa päälle pitkäksikin aikaa ennen ajan loppuun kulumista.
Myös induktiolieden ajatellaan olevan tavallista liettä turvallisempi vaihtoehto. Induktioliesi ei mene vahingossa päälle esimerkiksi rollaattorin kahvan osuessa kytkimiin, mikäli liedellä ei ole paistoastiaa. Se ei kuitenkaan poista vaaratilannetta silloin, kun ruoanlaitto jää kesken esimerkiksi ovikellon soidessa.
Jos asukas ei pysty tai halua käyttää liettä lainkaan, voidaan harkita virran katkaisua liedestä. Se tehdään joko sähkömiehen toimesta tai ottamalla sulake pois. Asukkaan oma mielipide asiasta tulee kuulla.
Esimerkkejä ja linkkejä:
Liesiturvatekniikka
Asukastiedotus ja muistisairaus
Viestintä taloyhtiön ja asukkaiden välillä on osa turvallista asumista. Erilaisia asukasviestinnän tapoja suunniteltaessa on huomioitava, että muistisairaus muuttaa kykyä vastaanottaa ja ymmärtää viestejä. Digitaalisen viestinnän lisäksi osa asukkaista tarvitsee jaettavan paperitiedotteen. Sairauden edetessä voi olla tarpeen kohdistaa viestintä esimerkiksi edunvalvojalle tai muuten asioita hoitavalle läheiselle.
Muistin heikkeneminen tai muistisairaus ei automaattisesti tarkoita sitä, että henkilö ei osaisi käyttää sähköisen viestinnän välineitä. Kannattaa kysyä, “käytätkö internetiä ja sähköpostia tai voinko lähettää tekstiviestin tästä asiasta.” Viesteihin kannattaa pyytää lukukuittaus.
Tyypillisimmät muistisairauteen liittyvät haasteet tiedotuksessa ovat viestien häviäminen tai vanhojen viestien uudelleen löytyminen. Tuleviin tapahtumiin ja tuoreisiin tiedotteisiin saatetaan tarttua toistuvasti. Tärkeää on, että viestintä on selkeää, johdonmukaista ja rauhallista.
Yleisesti tiedotuksessa kannattaa:
- Käyttää mahdollisimman selkeää kieltä ja lyhyitä lauseita.
- Käyttää riittävän isoa fonttikokoa ja selkeää tekstityyppiä, esimerkiksi Arial, Verdana tai Trebuchet.
- Käyttää riittävää kontrastia (tumma teksti vaalealla pohjalla). Värillinen paperi voi toimia huomion herättäjänä, mutta tekstin lukeminen siitä voi olla hankalaa. Myös kiiltävä paperi voi aiheuttaa vastaavia ongelmia.
- Tehdä ohjeesta helposti seurattava esimerkiksi numeroimalla eri toimintavaiheet.
- Käyttää tarvittaessa kuvia havainnollistamaan ohjeistusta.
- Merkitä tiedotteeseen päivämäärä, viikonpäivä ja kellonaika selkeästi, vuosilukua unohtamatta.
- Lisätä ohjeeseen yhteystiedot sekä tarvittaessa myös ajankohta, joista saa tarvittaessa lisätietoja.
- Tehdä tarvittaessa muistutussoitto tai -käynti ennen aiottua huoltotoimenpidettä.
Esimerkkejä ja linkkejä
Taloyhtiöiden viestintäsuositus
Saavutettavuus
