Muistisairaus ja asuminen
Sisältö
Mikä on muistisairaus?
Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää muistia ja muita tiedonkäsittelyn osa-alueita. Luonteeltaan ne ovat eteneviä ja tyypillisesti heikentävät toimintakykyä vähitellen. Muistisairaudet ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Muistamattomuus ei kuitenkaan ole osa normaalia ikääntymistä, vaan heikentyneen muistin syy täytyy aina tutkia.
Muistioireiden taustalla ei ole aina muistisairaus. Muisti voi heiketä myös muista syistä, joita voivat olla esimerkiksi jokin muu sairaus, unettomuus tai masennus. Muistamaton asukas ei siis aina sairasta muistisairautta. Toisaalta on hyvä tiedostaa, että muistisairauteen voi sairastua myös suhteellisen nuorena.
Suomessa elää yli 190 000 ihmistä, jotka sairastavat etenevää muistisairautta. Luvun ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2060. Työikäisiä eli alle 65-vuotiaita muistisairauteen sairastuneita on noin 7000.
Alzheimerin tauti on muistisairauksista yleisin, mutta on myös muita muistisairauksia, kuten verisuoniperäinen muistisairaus ja otsa-ohimolohko-rappeuma. Kaikki muistisairaudet aiheuttavat samantyyppisiä oireita, mutta ne näyttäytyvät eri tavoin. Muistioire ei kaikilla ole oireista keskeisin.
Muistisairaus ja dementia ovat eri asioita. Dementia on oireyhtymä, johon muistisairaus voi edetessään johtaa. Muistisairaat henkilöt toivovat, että heistä käytetään nimitystä muistisairas, eikä dementikko, kuten aikaisemmin oli yleistä.
Muistisairauden kulku on jokaisella sairastuneella hyvin yksilöllinen. Mikäli sairaus on varhaisvaiheessa, ei sairaus välttämättä näy ulospäin tai ilmene jokaisella tapaamiskerralla. On myös hyvä tiedostaa, että esimerkiksi Alzheimerin tautia sairastavan ihmisen keskimääräinen elinikä ensimmäisten selvien oireiden jälkeen on 12–15 vuotta. Tästä ajasta tyypillisesti merkittävä osa vietetään omassa kodissa ja vasta viimeiset elinvuodet pitkäaikaishoidossa.
Esimerkkejä ja linkkejä:
Tietoa muistisairauksista
Milloin pitää hakeutua muistitutkimuksiin?
Muistineuvo-puhelinpalvelu
Oman alueen muistijärjestöt
Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut: muistihoitajat ja –koordinaattorit
Muistisairauden vaikutukset asumiseen
Useimmat ihmiset yhdistävät muistisairaudet yksinomaan muistioireeseen, mutta todellisuudessa taudinkuva on paljon laajempi. Muistisairauden oireita voivat muistihäiriöiden lisäksi olla esimerkiksi käyttäytymisen muutokset, kommunikaation, hahmottamisen, motoristen toimintojen tai toiminnanohjauksen vaikeudet. Lisäksi osa sairastuneista ei tunnista omia oireitaan.
Lähimuisti
Lähimuistin heikentymisen myötä mieleen painaminen vaikeutuu ja voi olla vaikea muistaa uusia nimiä tai vastikään sovittuja asioita. Asiat vaativat aiempaa enemmän harjoittelua ja toistoa eikä uuden oppiminen ole helppoa. Samaa asiaa voidaan kysyä toistuvasti uudelleen. Myös uusien toimintatapojen tai laitteiden käyttämistä voi olla vaikea sisäistää ja se voi vaatia paljon ohjausta. Tavarat saattavat olla hukassa ja niitä voi olla vaikea käyttää.
Kommunikaatio
Kommunikaation vaikeudet voivat ilmetä monella eri tavalla. Muiden asukkaiden olisi hyvä tiedostaa, että sairaudesta johtuen keskustelu kannattaa käydä rauhallisesti sekä antaa aikaa vastaamiselle ja miettimiseen. Sanat voivat unohtua tai mennä sekaisin varsinkin, jos asia on monimutkainen tai epätavallinen. Kommunikaatiovaikeuksien myötä saattaa seurata helposti epäselviä tilanteita tai sairastunut kokee jäävänsä ulkopuolelle, kun asiat puhutaan esimerkiksi pelkästään läheiselle.
Motoriset toiminnot
Muistisairauden myötä liikkuminen tai käsien käyttäminen voivat vaikeutua. Motoristen toimintojen heikkeneminen voi arjessa näkyä esimerkiksi avaimen käytön vaikeutena tai oven aukaiseminen voi olla vaikeaa, jos lukon ympärille on asennettu murtosuoja. Lisäksi monesti muistisairaus vaikuttaa myös esimerkiksi tasapainoon, joten tarve esimerkiksi tukikaiteille ja lepäämispaikoille kasvaa.
Hahmottamiskyky
Hahmottamiseen liittyvät oireet voivat ilmetä jo sairauden varhaisessakin vaiheessa. Hahmottamiskyky voidaan jakaa useampaan eri osa-alueeseen, joista asumiseen liittyen keskeisimpiä ovat vaikeus tunnistaa paikkoja, ihmisiä tai esineitä. Lisäksi oman kehon hahmottaminen saattaa muuttua. Hahmottamiskyvyn muutokset voivat johtaa eksymiseen tutussakin ympäristössä.
Toiminnanohjaus
Toiminnanohjaukseen liittyvät haasteet näkyvät monesti keskenjääneinä tehtävinä. Tekeminen ei ole suunnitelmallista ja ulkopuolisen silmin se saattaa näyttäytyä epäloogisena. Pyydetyt tai sovitut asiat jäävät helposti hoitamatta, kun tekemisen aloittaminen on vaikeutunut. Monesti yksinkertaistenkin asioiden tekeminen vaatii aiempaa enemmän kannustusta ja ohjausta ulkopuolisilta.
Oiretiedostus
Yksi muistisairauteen liittyvä oire on, ettei sairastunut itse tunnista omia oireitaan tai niistä aiheutuvaa haittaa. Tällöin sairastunut ei välttämättä tunnista esimerkiksi muistamattomuudesta aiheutuneita vaaratilanteita. Samaan aikaan henkilö kuitenkin saattaa tuoda avoimesti esiin, että sairastaa muistisairautta.
Psyykkiset oireet
Muistisairaus voi aiheuttaa myös psyykkisiä oireita. Sairastunut saattaa esimerkiksi olla levoton tai kokea aistiharhoja. Kuuloaistiharha voi taloyhtiössä ilmetä esimerkiksi naapurin metelöinnistä syyttämisenä, vaikka naapuri ei pitäisikään ääntä. Muita psyykkisiä oireita voivat olla esimerkiksi masennus tai apatia, joiden myötä elämänhallinta heikkenee. Muistisairas henkilö saattaa kokea olonsa yksinäiseksi ja turvattomaksi, vaikka käytössä olisi paljon erilaisia tukitoimia.
Esimerkkejä ja linkkejä
Tietoa muistisairauksista
Muistihäiriöt
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen
Muistisairauden oireet vaikuttavat siihen miten sairastunut ymmärtää muita ja miten häntä ymmärretään. Muistisairas henkilö aistii herkästi tunnetiloja, joten tärkeintä on toimia hänen kanssaan ystävällisesti ja rauhallisesti. Silloin kanssakäyminen helpottuu ja ilmapiiri säilyy luottamusta herättävänä.
Muistisairaalle henkilölle voi olla vaikea vastata ”miksi”- alkuisiin kysymyksiin. Kysymykset kannattaa muotoilla hieman eri muotoon. Esimerkiksi ”oletko hakenut pyykkisi pyykkituvasta?” toimii paremmin kuin ”Miksi pyykkituvassa on edelleen pyykkisi?”. Lauseet kannattaa pitää lyhyinä ja selkeinä.
Muistisairaan ihmisen kanssa ei kannata väitellä tai inttää vastaan. Hän voi kertoa, että naapuriasunto on ollut tyhjillään jo monta viikkoa. Vaikka todellisuudessa asunnossa on ollut uusi asukas jo pitkään, ei asian oikaiseminen ei ole tärkeää
Keskustelussa on hyvä käyttää muistisairaan ihmisen nimeä ja katsoa häntä silmiin, jotta hän tietää, että hänelle puhutaan. Jos tuntuu, että muistisairas henkilö etsii sanoja tai ei saa kerrottua asiaansa, ei kannata arvailla, mitä hän yrittää sanoa. Mieluummin toistetaan se, mitä hän juuri kertoi. Voi kysyä, että ”ymmärsinkö oikein, että kerroit juuri…” ja toistetaan se, mitä muistisairas on juuri kertonut.
Osa muistisairaista henkilöistä puhuu luontevasti omasta sairaudestaan. Kaikki eivät kuitenkaan halua tai pysty siitä kertomaan. Sairaudesta tai sen vaikutuksista voi hienotunteisesti tiedustella, jos se on tarpeen.
Muistisairas henkilö, joka kertoo omasta sairaudestaan toivoo, ettei sairautta vähätellä sanomalla ”kaikilla muisti pätkii joskus”. Hän ei myöskään halua hänelle puhuttavan kuin lapselle tai, että hänet ohitetaan keskustelussa ja kysytään esimerkiksi hänen puolisoltaan, että miten Matti tai Maija voi.
Joskus henkilö, jolla on muistivaikeuksista, saattaa pyytää apua esimerkiksi kännykän tai jonkin kodinkoneen kanssa. Silloin voi kysyä myös muista mahdollisista avuntarpeista arjen askareissa.
Muistisairaan seurassa kannattaa olla mahdollisimman normaalisti ja keskustella niistä asioista, joista tietää muistisairaan pitävän tai olevan kiinnostunut. Yleensä kiinnostuksen kohteet pysyvät samoina, vaikka sairaus etenee. Ne voivat toki muuttaa muotoaan, esimerkiksi henkilö, joka on aikaisemmin huolehtinut pihan kukkasista, voi edelleen tulla nyppimään rikkaruohoja pensaiden alta, kunhan joku muu hakee mukaan.
Esimerkkejä ja linkkejä
Kohdaten-opas
Asiakkaana muistisairas
