Yhteistyö asumisen tukena
Sisältö
Yhteisöllisyys
Ennen oli tavallista, että lähialueen asukkaat pitivät yhteyttä toisiinsa ja asuminen oli luontaisesti yhteisöllisempää kuin nykyään. Yhteisöllisyys edistää kaiken ikäisten, erityisesti ikääntyneiden, hyvinvointia ja osallisuutta. Myös muistamaton asukas hyötyy yhteisöllisyydestä.
Naapureilla ja tuttavilla voi olla jopa perhesuhteita suurempi rooli monen ikäihmisen arjessa, koska perheenjäsenet saattavat asua eri paikkakunnalla eikä heidän kanssaan olla päivittäin tekemisessä. Ikääntyessä myös vietetään enemmän aikaa kotona ja kodin lähipiirissä. Muistin heikentyessä tämä usein korostuu. Yhteisöllisesti toimivassa asuinympäristössä kaikki voivat osallistua oman yhteisönsä toimintaan, vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä ja kokea olevansa osa yhteisöä.
Ikäihminen voi olla aktiivinen toiminnan ylläpitäjä tai hän voi osallistua yhteiseen toimintaan, jota muut järjestävät. Järjestäjinä voivat olla esimerkiksi taloyhtiön hallitus tai asukastoimikunta, yksittäiset asukkaat, alueelliset yhdistykset, muut järjestöt, kunta tai seurakunta. Yhteinen toiminta ja vuorovaikutus luovat yhteishenkeä, luottamusta, turvallisuutta ja kokemusta elämän hallittavuudesta, mikä on tärkeää etenkin muistin heikentyessä.
Tilaratkaisuilla niin ulkona kuin sisällä voidaan edistää yhteisöllistä toimintaa. Toiminta voi koskea yhtä taloyhtiötä, samassa korttelissa tai lähialueella sijaitsevia taloja tai vaikka kokonaista asuinaluetta. Tilojen ja ympäristön tulisi olla kaikille saavutettavia ja sellaisia, että niissä on mahdollista viettää aikaa yhdessä.
Talkootyö, pihajuhlat tai pikkujoulut ovat toimintatapoja, jotka tukevat yhteisöllisyyttä ja voivat toimia sysäyksenä laajemmalle yhteiselle toiminnalle. Nykyään yhteisöllisyys voi olla paljon muutakin ja sen avulla voidaan tuoda esille erilaisia kiinnostuksen kohteita.
Yhteisöllisen toiminnan ei tarvitse aina olla ulkoapäin ohjattua. Moni muistiltaan heikentynyt asukas voisi hyötyä vaikkapa kyydin tai kauppa-avun tarjoamisesta. Yhteinen kävelylenkki kannustaa lähtemään kotoa, kun ei tarvitse pelätä eksymistä tai kaatumista. Älylaitteiden käyttö saattaa helpottua, jos joku osaavampi asukas voi silloin tällöin opastaa niiden käytössä.
Tärkeintä on luoda ilmapiiri, joka kannustaa ja luo puitteet erilaiseen yhteisölliseen toimintaan. Esimerkiksi hallituksen nimeämä “asukastoiminnasta vastaava” voisi olla henkilö, jolle toiminnasta voi ilmoittaa ja joka pitää myös hallituksen ajan tasalla siitä.
Esimerkkejä ja linkkejä:
Pieni yhteisöllisyys -opas
Muistisairas naapurina
Jo pienillä arkisilla teoilla saattaa olla iso merkitys muistisairaan tai muistiltaan heikentyneen asukkaan kokemukseen turvallisesta asumisympäristöstä. Tervehtiminen ja lyhyt kuulumisten vaihto ovat pieniä, mutta merkityksellisiä tekoja.
Itsensä esittely voi olla tarpeen jokaisella kerralla, eikä kannata liikaa “takertua” siihen, että toinen ei muista. Voi esimerkiksi sanoa, että olen N.N. ja asun tässä samassa talossa / olemme olleet naapureita jo 5 vuotta / tapaamme lähes päivittäin / tunnemme toisemme, koska...
Samalla tavalla naapuri voi ohjata muistamatonta asukasta, jos tämä on eksynyt väärään kerrokseen tai väärälle ovelle. Voi ensin kysyä, mitä kuuluu ja sen jälkeen ystävällisesti jutellen ohjata tai saattaa henkilö oikealle ovelle tai oikeaan kerrokseen. Jos asukas ei ole entuudestaan tuttu, voi häneltä kysyä hänen nimeään, jotta oikea ovi löytyy.
Epäystävällinen tai vihamielinen suhtautuminen voi aiheuttaa muistamattomalle asukkaalle pelkoa tai muistikuvan jostain tilanteeseen liittymättömästä aikaisemmasta konfliktista. Tämä taas voi lisätä epäluuloisuutta muita asukkaita kohtaan ja pahimmillaan lisätä erilaisia haasteita asumisessa.
Asukkaan oma avoimuus sairaudesta on ensiarvoisen tärkeää, jotta hänet osattaisiin kohdata oikealla tavalla ja mahdollisiin turvallisuushaasteisiin osattaisiin varautua. Kun muistisairaus on lähimpien naapureiden tiedossa, voidaan huomata helpommin erilaisia riskitilanteita. Näitä voivat olla esimerkiksi pakkomyynti tai muu taloudellinen hyväksikäyttö.
Muistisairaan ihmisen kohtaamisen taidot ovat varsin yleishyödyllisiä, eikä niiden käyttämisestä ole haittaa kenenkään kanssa. Naapurit eivät välttämättä tiedä muistisairaudesta, vaikka epäilyksiä ehkä onkin. Sairaudesta yleinen tiedottaminen voi olla muistisairaan ihmisen kannalta myös turvallisuusriski.
Esimerkkejä ja linkkejä:
Muistikummituokio
Muistisairaan ihmisen tukiverkosto
Usein muistisairas henkilö selviää hyvin oman tukiverkkonsa, kuten läheisten ja kotihoidon avulla. Sairauden edetessä läheisten rooli asioiden hoitamisessa korostuu. Sairastuneelta voi olla hankala saada selville läheisen yhteystietoja siinä vaiheessa, kun niille olisi tarvetta.
Jos läheinen haluaa antaa yhteystietonsa taloyhtiön käyttöön, ne kannattaa tallentaa taloyhtiössä asukkaan tietoihin. Tietojen säilyttämiseen tulee olla lupa henkilöltä, jonka yhteystietoja säilytetään. Lisäksi tarvitaan muistisairaan henkilön lupa siihen, että hänen tietojaan kerrotaan kolmannelle osapuolelle. Läheiseltä voi esimerkiksi tarkistaa epäselviä tilanteita tai erikoisia huoltotilauksia.
Mikäli muistisairaalla henkilöllä ei ole läheisiä, tärkeimmät yhteistyökumppanit asukkaan asioissa ovat viranomaisia, kuten kotihoidon työntekijöitä. Kotihoito tukee ja auttaa, kun asiakas tarvitsee apua selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista. Palvelut voivat olla säännöllisiä tai tilapäisiä. Monissa kunnissa palveluja saa myös iltaisin ja viikonloppuisin sekä joskus öisin. Kotihoidon lisäksi kunnilla on tarjolla tukipalveluita, kuten ateria- ja saunapalvelut.
Kotihoitoa sitoo vaitiolovelvollisuus, eivätkä hoitajat voi ilman asukkaan lupaa kertoa edes sitä, kenen luona kotihoito käy. Mikäli kotihoito lähestyy isännöintiä pyytäen yhteistä tiedotusta kaikille talon asukkaille, on sen takana usein todellinen tarve ja pyyntöön kannattaa reagoida. Esimerkki tällaisesta voisi olla tiedote kynttilöiden turvallisesta polttamisesta.
Kotihoitoa voi tiedottaa mahdollisista vaaratilanteista ja havaituista muutoksista olosuhteissa. Kotihoito näkee asukasta vain lyhyen ajan vuorokaudesta, eikä välttämättä tiedä mitä muulloin tapahtuu. Kotihoidon sen hetkiset palvelut voivat olla asukkaalle riittämättömät ja niitä voi olla tarpeen lisätä. Mikäli kotihoidon käynneistä ei ole tietoa, voidaan asukkaasta tehdä huoli-ilmoitus.
Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti silloin, kun sairaus on jo edennyt eikä asukas itse pysty enää osallistumaan itseään koskevien asioiden päätöksentekoon. Yhteistyötä joudutaan usein tekemään monen eri tahon kanssa, jotta asiat saadaan järjestymään. Tällöin kotihoito, sosiaalipalvelut ja edunvalvonta voivat olla osa asukkaan arkea ja asioiden hoitoa.
Esimerkkejä ja linkkejä:
Muistisairaan tukeminen – ohjeita läheisille
Kotihoito
Huoli-ilmoituksen avulla apua
Huoli-ilmoitus on auttamisen väline. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa. Tarve huoli-ilmoitukselle voi syntyä joko yksittäisen tapahtuman johdosta tai pidempään jatkuneen tilanteen tai tapahtumaketjun seurauksena.
Jos kyseessä on kiireellisen avun tarve, silloin nopein tapa saada apua on yhteydenotto yleiseen hätänumeroon 112. Huoli-ilmoitus voidaan tehdä silloin, kun tilanne ei vaadi välitöntä tai kiireellistä puuttumista.
Huolta voivat aiheuttaa erilaiset syyt, kuten esimerkiksi:
- terveydentila
- ravitsemuksen, lääkehoidon tai hygienian laiminlyönti
- turvallisuus
- muuttunut käytös
- taloudellinen tai fyysinen kaltoinkohtelu
- muistiongelmista johtuvat vaikeudet
- päihteiden käytön aiheuttamat haitat tai puutteelliset asumisolot.
Kannattaa myös huomioida, jos asukasta ei pitkään aikaan näy tai hänen asunnostaan kuuluu epätavallisia ääniä esimerkiksi yöaikaan.
Ennen ilmoituksen tekemistä, asiasta kannattaa mahdollisuuksien mukaan keskustella huolen kohteen kanssa. Jos tilanne edelleen mietityttää, voi havainnoistaan kertoa myös esimerkiksi isännöitsijälle tai taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle ja kysyä, voisivatko he olla yhteydessä asukkaan omaisiin. Mikäli asukkaalla käy kotihoito, myös heille voi kertoa omista havainnoistaan.
Oman kunnan nettisivuilta löytyy lisätietoa huoli-ilmoituksen tekemisestä. Aikuista henkilöä koskeva huoli-ilmoitus perustuu joko vanhuspalvelulakiin tai sosiaalihuoltolakiin. Jos ilmoitus koskee ikäihmistä, ei ilmoituksen tekijän tarvitse tietää, kumman lain perusteella hän ilmoituksen tekee tai mihin se tarkalleen ottaen kunnassa ohjautuu. Ilmoituksen vastaanottaja ohjaa sen oikeaan paikkaan.
Huoli-ilmoituksen myötä kunnan työntekijä arvioi asiakkaan tilanteen ja hänelle käynnistetään palvelutarpeen arviointiprosessi. Huoli-ilmoituksen tekijä ei saa tietoa siitä, miten tilanne etenee tai mitä palveluita huolen kohteelle on käynnistetty.
Esimerkkejä ja linkkejä:
Huoli-ilmoituksen avulla voi ilmoittaa avun tarpeesta
Oman kunnan nettisivut
Muistijärjestöjen ja muu kolmannen sektorin tuki
Muistiyhdistysten tehtävänä on tukea muistisairaita ihmisiä ja heidän läheisiään sekä ammattihenkilöitä. Jokaisen maakunnan alueella toimii oma Muistiluotsi - asiantuntija ja tukikeskus, joka ylläpitää muun muassa muistineuvontaa.
Muistiliiton ja muistiyhdistysten sivuilta löytyy tietoa muistisairauksista ja aivoterveydestä sekä muistiperheille tarkoitetuista oikeuksista ja etuuksista. Lisäksi sieltä voi tilata tai ladata erilaisia oppaita muistisairauksiin liittyen. Muistiliitto myös ylläpitää erilaisia palveluita, kuten Muistineuvo-puhelinta ja läheisten Vertaislinjaa.
Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Turvallisesti kotona -hanke on tuottanut materiaalia erityisesti muistisairaiden henkilöiden asumisturvallisuudesta. Materiaali on kerätty yhteistyössä muistisairauteen sairastuneiden ja yhteistyökumppanien kanssa vuosina 2016-2021. Se on luettavissa osoitteessa www.muistiturku.fi
Myös monet muut järjestöt tarjoavat tietoa ja tukea ikääntymiseen sekä asumiseen liittyvissä erityiskysymyksissä. Omalta alueelta voi löytyä myös muita paikallisia toimijoita.
Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitolla on alueellista korjausneuvontaa. Mikäli tarvitaan neuvoja taloudellisiin asioihin, antaa niitä esimerkiksi Takuusäätiö. Jos huoli herää ikääntyneen ihmisen kaltoinkohtelusta, taloudellisesta hyväksikäytöstä tai lähisuhdeväkivallasta, Suvanto ry tarjoaa lakineuvontaa sekä yleistä neuvontapalvelua näihin teemoihin liittyen.
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi tarjoaa jäsenkiinteistöjen edustajille monipuolisia palveluita. Kiinteistöliitolla on vahva kiinteistöjuridiikan, talous- ja veroasioiden, korjausrakentamisen sekä kiinteistönpidon asiantuntemus ja jäsenet saavat neuvontaa näissä kysymyksissä.
Esimerkkejä ja linkkejä:
Oman alueen muistijärjestöjen palvelut
Muistiliiton tukipalvelut
VTKL korjausneuvonnan yhteystiedot
Takuusäätiön neuvonta
Suvanto ry
Kiinteistöliitto
